Asianajaja oli antanut haastatteluja julkisuudessa hoitamaansa toimeksiantoa koskevassa asiassa. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä oli käyttäytynyt epäasiallisesti lehdistön edessä. Esitetystä selvityksestä kävi ilmi asianajajan käyttäneen lausumissaan medialle muun ohessa ilmaisua ”Hampi pipi”, ”Älä nyt tyhmiä kysy”, ” — blaa blaa blaa” ja ”Kaverin puolesta kyselen”. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan ainakin…
Kantelijan näkemyksen mukaan asianajaja oli kehottanut verkkopalvelu Twitterissä ihmisiä syrjintään ja toivonut samalla, että myös Suomen eduskunta ottaisi mallia tästä toiminnasta ja alkaisi syrjiä ihmisiä heidän mielipiteidensä perusteella. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan asianajajan julkaisulla ei ollut pyritty syrjintään, yllyttämään siihen tai muutoinkaan arvostelemaan kansanedustajaa tai muutakaan henkilöä hänen henkilöönsä liittyvän syyn…
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja oli avustanut kantelijaa koronapandemian aikaisia rajoituksia ja niiden noudattamista koskeneessa riita-asiassa eri tuomioistuimissa. Kantelija moitti luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa siitä, että tämä oli julkaissut kantelijan Facebook-seinällä kyseenalaisia ja leimaavia kommentteja osana julkista keskustelua. Valvontalautakunta totesi, että avustaja oli kommenteissaan julkisesti kritisoinut päämiestään ”koronasekoilun edistämisestä”. Valvontalautakunta katsoi luvan saaneen…
Käräjäoikeuden valvontailmoituksen mukaan esteellisyysväitteen perusteeksi esitetty väite siitä, että vangitsemispäätöksen tukena olisi hyödynnetty hyödyntämiskieltoon määrättyä aineistoa, ei ollut pitänyt paikkaansa. Avustajat eivät olleet suoranaisesti kiistäneet tätä seikkaa ja lausuivat, että ilmaus oli ollut epätarkka ja että sitä olisi voitu selvittää tarkemmin esteellisyysväitettä käsiteltäessä. Valvontalautakunta katsoi, että näissä olosuhteissa asiaa oli…
Asianajaja oli internetissä julkaistun artikkelin kommenttiosiossa kommentoinut rikosasiaa, jossa hän oli toiminut asianomistajan avustajana. Kantelijan mukaan asianajaja oli kommentillaan pyrkinyt vaikuttamaan asian jatkokäsittelyyn. Valvontalautakunnalle esitetystä selvityksestä ilmeni, että asianajaja oli kommentoinut yleisesti rikoksen tunnusmerkistöä ja käräjäoikeuden tuomion julkisessa versiossa selostettuja seikkoja. Asiassa ei ilmennyt, että asianajaja olisi esittänyt oikeudellisia argumentteja…
Asianajajaa oli moitittu siitä, että tämä oli perunkirjoituksen päätteeksi sekä sähköpostiviesteissään toivottanut siunausta, vaikka kantelija oli siitä asianajajaa huomauttanut sekä pyytänyt tätä lopettamaan toivotusten esittämisen. Valvontalautakunta katsoi asianajajan menettelyn olleen sinänsä tahditonta sekä tarpeettomasti päämiehen vastapuolta provosoivaa. Kyse ei kuitenkaan ollut ollut niin moitittavasta menettelystä, että sitä olisi voitu pitää…
Valvontalautakunnassa oli arvioitavana, oliko asianajaja menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti esiintymisellään ja koronapandemian torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä kritisoivilla kommenteillaan Twitterissä. Valvontalautakunta arvioi asianajajan sananvapautta ja sitä rajoittavaa asianajajan kunniallisuusvelvollisuutta, joka edellyttää myös asiallista kielenkäyttöä. Valvontalautakunta kiinnitti arvioinnissaan huomiota siihen, että asianajaja oli julkaissut twiitit ensisijaisesti oppositiopuolueeseen kuuluvana henkilönä, ei asianajajana. Valvontalautakunnan näkemyksen…
Entinen asianajaja oli nostanut alun perin omissa nimissään kanteen urakoitsijana toiminutta X Oy:tä vastaan koskien kantelijayhtiössä tehtyä sähkö- ja LVIA-saneerausta. Käräjäoikeus oli hylännyt entisen asianajajan kanteen välituomiolla perustuen siihen, että hän ei ollut ollut urakkasopimuksen osapuoli. Entinen asianajaja oli laittanut käräjäoikeudessa vireille uuden X Oy:hyn kohdistuneen kanteen, jossa kantajaksi oli…
Asianajajaliiton hallitus käynnisti valvonta-asian asianajajaa kohtaan, kun asianajaja oli twiitannut pitävänsä rikesakon hankkimista kunnia-asiana, jos maskipakko tulisi voimaan. Valvontalautakunta arvioi asianajajan sananvapautta ja sitä rajoittavaa asianajajan kunniallisuusvelvollisuutta, joka edellyttää myös asiallista kielenkäyttöä. Valvontalautakunta piti twiittiä sanavalinnoiltaan epäasiallisena ja sellaisena, jota asianajajan tulee asianajotoimessaan välttää. Toisaalta asianajaja oli julkaissut twiittinsä omalla…
Asianajaja oli julkaissut seuraavan sisältöisen twiitin Twitter-tilillään: ”Julkihomo ulkoministerimme Pekka Haavisto viettää aikaansa nuoren pojan kanssa. Välittyy kuva, että kyseessä on Haaviston poikaystävä. Ko. nuoren palkkaaminen Haaviston erityisavustajaksi ei ole minusta hyväksyttävää verovarojen käyttöä.” Valvontalautakunta totesi, että Suomen perustuslaissa turvattu sananvapaus kuuluu myös asianajajalle. Asianajajalla on siten oikeus esittää omia…