Tarjouksen tekemisestä ei voinut laskuttaa

Kantelija oli erään osakeyhtiön edustajana ollut yhteydessä asianajajaan pyytääkseen tältä oikeudellista neuvontaa sukupolvenvaihdosta koskevassa asiassa. Asiasta oli keskusteltu puhelimitse sekä tapaamisessa asianajotoimistolla. Tapaamisen jälkeen asianajaja oli laatinut kantelijalle asian hoitamista koskevan kustannusarvion ja toimenpidesuunnitelman, mikä ei kuitenkaan ollut johtanut enempiin toimiin asiassa. Kantelijan ja asianajajan välillä oli myöhemmin ilmennyt erimielisyyttä siitä, olivatko suoritetut toimenpiteet perustuneet toimeksiantosopimukseen.

Valvontalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että mikäli asianajajaa on pyydetty antamaan tarjous toimeksiannon hoitamisesta, toimeksiannon syntyminen on edellyttänyt selkeää vastausta tarjouspyyntöön. Toimeksiannon syntymistä ei siten merkitse esimerkiksi se, että asianajaja tutustuu potentiaalisen asiakkaansa asiaan tarjouksen tekemiseksi. Tällaiseen perehtymiseen käytettyä aikaa ei ole katsottu voitavan laskuttaa tarjouksen pyytäjältä.

Valvontalautakunta katsoi, että käydyt neuvottelut ja niitä seuranneet toimenpiteet eivät olleet synnyttäneet asianajotoimeksiantoa asianajajan ja osakeyhtiön välille. Asianajajan mukaan alkuneuvottelun oli todettu tapahtuneen veloituksetta ja sen jälkeen suunnitteluvaiheen toimenpiteiden oli ilmaistu olevan normaaliin toimeksiannon hoitoon liittyen vastikkeellisia.

Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli voinut laskuttaa toimistolla käydystä neuvottelusta, mutta ei ollut voinut laskuttaa osakeyhtiötä tarjouksen tekemistä edeltävästä selvitystyöstä tai tarjouksen tekemisestä. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laskuttaessaan osakeyhtiötä tarjouksen tekemisestä ja sitä edeltävistä toimenpiteistä.