Siirry sisältöön

Asianajoalan valvonta

Asianajoalan ammattilaisia valvotaan tarkasti

Valvontalautakunta valvoo kaikkia suomalaisia asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia heidän ammatillisessa toiminnassaan.

Valvonnan tehtävänä on mm.

 

  • valvoa alan eettisten ohjeiden noudattamista
  • taata asianajopalveluiden korkea laatu
  • varmistaa asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen
  • ratkaista kanteluasiat tasapuolisesti ja puolueettomasti

Ammatillisen valvonnan tavoitteena on säilyttää suomalaisen asianajopalvelun laatu korkeatasoisena, jotta oikeuspalveluja käyttävien henkilöiden ja yhteisöjen oikeusturva toteutuu mahdollisimman hyvin. Julkista hallintotehtävää toteuttava valvontalautakunta on riippumaton elin, ja sen tehtävä on myös oikeudellisten palveluiden laadun kehittäminen.

Valvontalautakunnan jäsenistöön kuuluu kaikkien asianajoalan ammattiryhmien edustajien lisäksi tuomioistuinlaitoksen ja oikeudellisen tiedeyhteisön edustajia. Vaikka valvontalautakunta ei ole varsinainen tuomioistuin, sen jäsenet toimivat tehtävässään tuomarin vastuulla. Valvontalautakunta ratkaisee vuosittain noin 500 valvonta- ja palkkioriita-asiaa.

Kantelun tekeminen valvontalautakunnalle

Kantelun valvontalautakunnalle voi tehdä kuka tahansa, joka kokee, että oikeudellinen avustaja ei ole menetellyt asiallisesti. Kantelun tekeminen ei siis edellytä, että kantelun tekijä olisi avustajan oma asiakas. Huomaathan, että asianajajia valvotaan niin työssä kuin vapaa-aikana. Voit kannella myös asianajajan palkkiosta, jolloin kyse on palkkioriidasta.

Kantelun maksuttomuus

 

  • Kanteleminen on aina maksutonta.
  • Kantelun kohde ei saa koskaan vaatia itselleen korvausta valvonta- tai palkkioriita-asiaan liittyvistä kuluista kantelijalta tai miltään muultakaan taholta.

Valvonta-asian ja palkkioriita-asian ero

Valvonta-asiasta on kyse silloin, kun avustajan toimintaan ollaan tyytymättömiä. Valvonta-asia tulee vireille yksityishenkilön tai yrityksen kantelusta, mutta sen voi tehdä myös esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton hallitus tai tuomioistuin.

Palkkioriita-asia tarkoittaa sitä, että henkilö on tyytymätön asianajajan palkkioon ja haluaa tehdä siitä valituksen. Palkkioriita-asian voi saattaa vireille vain asianajajan asiakas tai asiakkaaseen rinnastuva, kuten kuolinpesän osakas, joka voi riitauttaa pesänselvittäjän ja -jakajan palkkion.

Valvontaprosessi pähkinänkuoressa

Valvontalautakunta tutkii kantelun, joka koskee asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa.

Kun kantelu on vastaanotettu, valvontalautakunta selvittää, onko asianajaja tai julkinen oikeusavustaja noudattanut häntä sitovaa eettistä ohjeistusta eli niin kutsuttua hyvää asianajajatapaa.

Mikäli kantelun kohde on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, valvontalautakunta selvittää, onko kyseinen henkilö noudattanut sellaisia laissa säädettyjä ammattieettisiä velvollisuuksia, jotka vastaavat hyvää asianajajatapaa.

Valvontalautakunta voi määrätä avustajalle kurinpidollisen seuraamuksen, jos se katsoo avustajan toimineen väärin eli ammattieettisesti moitittavalla tavalla.

Ennen kuin teet kantelun on hyvä tietää, että

 

  • valvontaseuraamuksia ovat huomautus, varoitus, seuraamusmaksu, erottaminen tai oikeudenkäyntiavustajaluvan peruuttaminen.
  • valvontalautakunta ei voi kehottaa avustajaa toimenpiteisiin, kuten kiirehtimään toimeksiannon hoitamisessa.
  • valvontalautakunta ei voi muuttaa avustajan tekemää ratkaisua, esimerkiksi perinnönjaon lopputulosta.
  • asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 6–8 kuukautta.

Valvontaa koskevat rajoitukset

Valvontalautakunta valvoo asianajajien toimintaa niin työtehtävissä kuin vapaa-ajalla. Julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta valvonnassa on tiettyjä rajoituksia.

Julkiset oikeusavustajat ovat valvonnan alaisia toimeksiantoja hoitaessaan.

Luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa valvotaan valvontalautakunnassa vain, jos hän on toiminut

  • oikeudenkäyntiasiassa asiamiehenä tai avustajana,
  • tuomioistuimen määräyksen perusteella, tai
  • oikeusapulaissa tarkoitetuksi avustajaksi määrättynä.

Valvontalautakunnan toiminta

Valvontalautakuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä sekä heidän varajäsenensä. Kaikki valvontalautakunnan jäsenet toimivat niin sanotusti tuomarin vastuulla, eli heitä jokaista velvoittaa virkavastuu julkisen vallan käytössä. Lisäksi jäsenten tulee olla riippumattomia.

Valvonta-asioita käsittelee neljä jaostoa, joista kukin kokoontuu yleensä kuusi kertaa vuodessa. Jokaisessa jaostossa on kolme jäsentä (+ varajäsenet). Yleensä asiat käsitellään jaostoissa. Jaostot voivat siirtää asian käsiteltäväksi ns. täysistunnossa (plenum), joka kokoontuu yleensä kuusi kertaa vuodessa.

Asia käsitellään valvontalautakunnan täysistunnossa, mikäli

  • seuraamukseksi joudutaan harkitsemaan seuraamusmaksua, erottamista tai luvan peruuttamista, tai
  • asia on luonteeltaan sellainen, että sillä on ennakkotapausarvoa tai sitä ratkaistaessa halutaan muuttaa valvontalautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä.

Täysistuntoon osallistuvat kaikkien neljän jaoston jäsenet (tai heidän varajäsenensä).

Asiat valmistellaan valvontayksikössä

Valvonta- ja palkkioriita-asiat  valmistellaan valvontalautakunnan käsiteltäväksi valvontayksikössä. Valvontayksikön toimintaa johtaa valvontayksikön päällikkö. Jokaisella valvontalautakunnan jaostolla ja täysistunnolla on oma valvontajuristi, joka toimii valvontalautakunnan kokouksissa sihteerinä. Valvontajuristit valmistelevat asiat siten, että asiat saadaan selvitettyä siihen kuntoon, että ne voidaan valvontalautakunnassa käsitellä ja ratkaista. Valvontayksikössä työskentelee lisäksi valvontakoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa valvontajuristien avustaminen.

Valvontalautakunta noudattaa toiminnassaan asianajajista annetun lain 13 b §:n nojalla vahvistettua työjärjestystä:

Miksi juuri valvontalautakunta valvoo asianajoalaa?

Asianajajakunnan ja asianajajalaitoksen autonomista ja julkisesta vallasta riippumatonta asemaa pidetään yleisesti oikeusvaltion tunnusmerkkinä. Siksi valtion tulee aina ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin asianajajan ammatin harjoittamisen riippumattomuuden kunnioittamiseksi, suojelemiseksi ja edistämiseksi.

  • Asianajajakunnan ja asianajajalaitoksen autonominen ja julkisesta vallasta riippumaton asema on oikeusvaltion tunnusmerkki.
  • Asianajajalaitoksen itsensä vastuulla oleva valvonta turvaa mm. asianajosalaisuuden.
  • Jokaisella asianajajalla on velvollisuus alistua valvontaan.

Asianajaja voi hoitaa tehtäviään ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on riippumaton julkisesta vallasta. Asianajajan ja hänen asiakkaansa välistä luottamussuhdetta täytyy kunnioittaa. Jotta tämä riippumattomuus ja luottamuksellisuus toteutuu, on asianajajakunnan valvonta uskottu yleisesti asianajajalaitoksen itsensä tehtäväksi. Näin turvataan muun muassa asianajosalaisuuden säilyminen.

Asianajajaliitto sääntelee asianajajia ja vahvistaa heitä velvoittavat eettiset ohjeet, joiden noudattamista valvoo liiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta.

Koska jokainen asianajaja kuuluu Asianajajaliittoon, asianajajalla on velvollisuus alistua valvontalautakunnan valvontaan ja antaa aina pyydetyt tiedot sekä selvitykset avoimesti ja totuudenmukaisesti.

Valvontalautakunta valvoo asianajajien lisäksi julkisten oikeusavustajien sekä luvan saaneiden oikeusavustajien toimintaa. Lisätietoa eri asianajoalan ammattiryhmien valvonnasta löydät ylempää tältä sivulta.

Lisätietoa: