Kanteluprosessi

Valvonta-asia tulee vireille, kun asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskeva kirjallinen kantelu saapuu valvontalautakunnalle sähköisessä asiointipalvelussamme osoitteessa asiointi.valvontalautakunta.fi.

Valvontalautakunta voi tarvittaessa pyytää kantelijaa täydentämään kanteluaan. Kantelu voidaan jättää tutkimatta, jos kantelija ei vastaa täydennyspyyntöön tai asia jää epäselväksi täydennyksen jälkeenkin. Kantelu voidaan jättää tutkimatta myös silloin, jos tapahtumista on kulunut yli viisi vuotta tai asia on jo aiemmin ratkaistu valvontalautakunnassa.

Mikäli asia ei kuulu valvontalautakunnan toimivaltaan, valvontalautakunta palauttaa kantelukirjelmän sen lähettäjälle.

Valvontalautakunta toimittaa kantelukirjelmän kantelun kohteelle ja pyytää vastausta kantelussa esitettyihin moitteisiin.

Valvontalautakunta toimittaa kantelun kohteen vastauksen tiedoksi kantelijalle. Vastaus voi kuitenkin sisältää salassa pidettävää tietoa, jota ei toimiteta kantelijalle. Kantelijalla on mahdollisuus antaa lausuma vastaukseen.

Valvontalautakunta toimittaa kantelijan mahdollisen lausuman tiedoksi kantelun kohteelle ja varaa tarvittaessa mahdollisuuden lausua siihen.

Kantelun ja siihen annetun vastauksen jälkeen asiassa voidaan käydä kirjeenvaihtoa enintään kaksi kierrosta, ellei kirjeenvaihdon jatkamiseen ole erityistä syytä. Kirjallinen valmistelu päättyy, ellei asiassa toimiteta uusia lausumia.

Kun kirjeenvaihto on saatu päätökseen, asiasta laaditaan ratkaisuehdotus valvontalautakunnan jäsenelle, joka laatii lopullisen ratkaisuehdotuksen.

Vaikka kantelija peruuttaisi valvonta-asiassa tekemänsä kantelun, asia ei pääty siihen, vaan valvontalautakunta tutkii asian peruuttamisesta huolimatta.

Valvonta-asiat käsitellään yleensä jaostojen kokouksissa. Valvontalautakunta voi pyytää kantelijalta tai kantelun kohteelta lisätietoja asian selvittämiseksi. Asian selvittämiseksi voidaan järjestää myös suullinen kuuleminen. Yleensä suullinen kuuleminen järjestetään täysistunnossa, jonne kutsutaan kantelun kohde ja kantelija kuultavaksi.

Asia käsitellään täysistunnossa, jos seuraamukseksi harkitaan seuraamusmaksua tai erottamista Asianajajaliitosta. Täysistunto päättää myös oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle tehtävästä esityksestä seuraamusmaksun määräämiseksi tai luvan peruuttamiseksi.

Lisäksi täysistunnossa käsitellään luonteeltaan periaatteellisia kysymyksiä ja asioita, joita ratkaistaessa halutaan muuttaa valvontalautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä.

Valvontalautakunnan ratkaisu tehdään jaoston tai täysistunnon kokouksessa. Ratkaisussa selostetaan muun muassa kantelijan esittämät moitteet, kantelun kohteen antama vastaus moitteisiin sekä valvontalautakunnan ratkaisun lopputulos perusteluineen.

Kokouksen jälkeen ratkaisu toimitetaan kantelun kohteelle, kantelijalle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Valvontalautakunta laatii jokaisen valvonta-asian ratkaisusta julkisen ratkaisuselosteen eli lyhyen tiivistelmän, joka on kenen tahansa pyydettäessä saatavilla valvontalautakunnasta ratkaisun antamisen jälkeen.

Kantelun kohteella ja oikeuskanslerilla on oikeus valittaa valvontalautakunnan ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. Kantelijalla ei ole valitusoikeutta.

Mikäli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai oikeuskansleri valittaa ratkaisusta, Suomen Asianajajaliiton hallitus antaa oman lausuntonsa valitukseen ennen asian siirtymistä hovioikeuteen.