Asianajaja ei maksanut jäsenmaksuja ajallaan eikä vastannut valvontalautakunnalle

Suomen Asianajajaliiton hallitus oli päättänyt käynnistää asianajajaan kohdistuneen valvonta-asian sen selvittämiseksi, oliko asianajaja menetellyt hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden vastaisesti laiminlyödessään jatkuvasti Suomen Asianajajaliiton jäsenmaksut.

Valvontalautakunta totesi, että asianajajan huolellisuusvelvollisuuteen kuuluu järjestää toimistonsa siten, että asianajotoimiston käytössä olevat yhteydenpitokanavat toimivat luotettavalla tavalla. Asianajaja myös vastaa viime kädessä aina itse toimistonsa asianmukaisesta järjestämisestä sekä henkilökuntansa ohjeistamisesta ja toiminnasta. Lisäksi asianajajan tulee olla tavoitettavissa ilmoittamistaan yhteystiedoista, ettei Suomen Asianajajaliiton tule joutua turvautumaan haastemiestiedoksiannon käyttämiseen tavoitellessaan jäseniään. Valvontalautakunta katsoi asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyödessään toimistonsa asianmukaisen järjestämisen.

Valvontalautakunta katsoi asianajajan menettelyn antaneen vähintäänkin perustellun aiheen epäillä tämän vältelleen perintäkirjeiden tiedoksisaantia ja piti tämän menettelyä myös asianajajakunnan arvoa alentavana. Lisäksi valvontalautakunta katsoi, että asianajaja on menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti jättäessään toistuvasti maksamatta Suomen Asianajajaliiton jäsenmaksut niiden erääntyessä.

Valvontalautakunta arvioi seuraamusharkinnassaan asianajajan menettelyä kokonaisuutena. Valvontalautakunnassa oli ollut käsiteltävänä samanaikaisesti myös kolme muuta valvonta-asiaa, joissa asianajaja oli laiminlyönyt vastausvelvollisuutensa jättämällä vastaamatta valvontalautakunnan vastauspyyntöihin useista kehotuksista huolimatta.

Valvontalautakunta otti seuraamusharkinnassaan huomioon myös sen, että asianajajalle oli määrätty aiemmin useita kurinpidollisia seuraamuksia, mukaan lukien seuraamusmaksu toistuvasta vastaamattomuudesta valvontalautakunnalle kahdessa eri valvonta-asiassa.

Asianajajan menettely kokonaisuudessaan osoitti, että hän ei asianajajana alistu laissa säädettyyn toimintansa valvontaan ja asianajajan laiminlyönti vastata hänelle asianajajista annetun lain ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen edellyttämissä asioissa esitettyihin kysymyksiin oli ollut toistuvaa.