Avustajan henkilökohtaista vakaumusta ilmentäneet ilmaisut eivät ylittäneet asiattomuuden kynnystä

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja oli avustanut käräjäoikeudessa asianomistajaa rikosasiassa. Avustajaa moitittiin muun ohella siitä, että tämä oli vähätellyt vastaajan kuulemisessaan esille tuomaa liberaalia elämänkatsomusta ja tuputtanut omaa kristillistä vakaumustaan vastaajalle. Avustaja oli esimerkiksi asiattomasti sanonut, että ”viimeisellä tuomiolla tavataan” ja ”huomiseen jos Jumala suo”.

Asiassa yksilöidyt ilmaisut niin oikeudenkäynnin aikana kuin sen ulkopuolellakin olivat ilmentäneet luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan henkilökohtaista vakaumusta. Valvontalautakunta totesi, että ilmaisut olivat voineet aiheuttaa hämmennystä tai epämukavuutta keskustelun toisessa osapuolessa tai kuulijassa. Valvontalautakunta ei kuitenkaan havainnut, että luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja olisi sanavalinnoillaan pyrkinyt loukkaamaan vastaajaa, todistajaa tai muitakaan tahoja, tai väheksynyt vastaajan elämänkatsomusta. Avustajan käyttämät ilmaisut eivät valvontalautakunnan näkemyksen mukaan ylittäneet sitä asiattomuuden kynnystä, jota oli edellytettävä oikeudenkäyntiavustajan sananvapauden rajoittamiseksi. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei ollut tältä osin menetellyt oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksiensa vastaisesti.

Avustajalle määrättiin kuitenkin seuraamus tarpeettomien kustannusten aiheuttamisesta sekä ammattitaidottomuudesta.