Asianajaja oli toimittanut osituksen entisen avioparin A:n ja B:n välillä. A oli reklamoinut asianajajan laskusta. Asianajaja ei ollut kertonut A:lle mahdollisuudesta saattaa palkkioerimielisyys valvontalautakunnan käsiteltäväksi siinä yhteydessä, kun hän oli saanut tiedon reklamaatiosta, vaan vasta sen jälkeen, kun A oli itse tuonut asian esille. Valvontalautakunta totesi, että asianajajalla on ehdoton…
Asianajaja oli internetissä julkaistun artikkelin kommenttiosiossa kommentoinut rikosasiaa, jossa hän oli toiminut asianomistajan avustajana. Kantelijan mukaan asianajaja oli kommentillaan pyrkinyt vaikuttamaan asian jatkokäsittelyyn. Valvontalautakunnalle esitetystä selvityksestä ilmeni, että asianajaja oli kommentoinut yleisesti rikoksen tunnusmerkistöä ja käräjäoikeuden tuomion julkisessa versiossa selostettuja seikkoja. Asiassa ei ilmennyt, että asianajaja olisi esittänyt oikeudellisia argumentteja…
Kantelijan näkemyksen mukaan asianajaja oli kehottanut verkkopalvelu Twitterissä ihmisiä syrjintään ja toivonut samalla, että myös Suomen eduskunta ottaisi mallia tästä toiminnasta ja alkaisi syrjiä ihmisiä heidän mielipiteidensä perusteella. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan asianajajan julkaisulla ei ollut pyritty syrjintään, yllyttämään siihen tai muutoinkaan arvostelemaan kansanedustajaa tai muutakaan henkilöä hänen henkilöönsä liittyvän syyn…
Asianajajaa oli moitittu siitä, että tämä oli perunkirjoituksen päätteeksi sekä sähköpostiviesteissään toivottanut siunausta, vaikka kantelija oli siitä asianajajaa huomauttanut sekä pyytänyt tätä lopettamaan toivotusten esittämisen. Valvontalautakunta katsoi asianajajan menettelyn olleen sinänsä tahditonta sekä tarpeettomasti päämiehen vastapuolta provosoivaa. Kyse ei kuitenkaan ollut ollut niin moitittavasta menettelystä, että sitä olisi voitu pitää…
Käräjäoikeus oli toimittanut valvontalautakuntaan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan asianajaja oli tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus oli tuominnut asianajajan kolmesta laittomasta uhkauksesta, kotirauhan rikkomisesta, ampuma‐aserikoksesta sekä ampuma‐aserikkomuksesta yhteiseen neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Koska asianajaja oli tuomittu rangaistukseen rikoksista, joista voitiin jo yksistään määrätä kurinpidollisena seuraamuksena erottaminen,…
Valvonta-asia oli tullut vireille käräjäoikeuden tekemällä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n mukaisella ilmoituksella. Käräjäoikeus oli päätöksessään kieltänyt asianajajaa esiintymästä hakemusasiassa B:n oikeudenkäyntiavustajana katsoen, että asianajajalle oli muodostunut oikeudenkäyntiavustajana toimimiselleen esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden ja henkilökohtaisen liitynnän perusteella. Valvontalautakunta totesi käräjäoikeuden arvioineen asianajajan esteellisyyttä myös hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden perusteella, eikä valvonta-asiassa…
Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan rikosasiassa eturistiriidan mahdollisuuteen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka useamman vastaajan avustaminen rikosasiassa ei ole ehdottomasti kiellettyä, asianajajan tulee pohtia todennäköistä tapahtumainkulkua ja arvioitava, onko ilmeistä, että tapahtumainkulku tulee johtamaan eturistiriitaan. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan asiakkaina olleiden vastaaja A:n ja muiden vastaajien välinen eturistiriidan mahdollisuus oli ollut ilmeinen.…
Asianajaja oli esteettömyyttään arvioidessaan ja suostumusta pesänhoitajan tehtävään antaessaan jättänyt vaille merkitystä ja ilmoittamatta sen seikan, että asianajajan kanssa samassa toimistossa neuvottelevana lakimiehenä toiminut varatuomari A oli toiminut velallisyhtiö X Oy:n hallituksen varsinaisena jäsenenä ajalla 19.11.2010–31.1.2018 ja 13.12.2018–22.5.2019 sekä hallituksen puheenjohtajana 22.5.2019– 22.7.2020. Valvontalautakunta totesi, että asiassa oli ollut riski…
Asianajaja oli aiemmin avustanut asiakastaan Y:tä tapaamisoikeusasiassa, jossa vastapuolena oli ollut Y:n aiempi entinen puoliso X. Asianajaja oli myöhemmin avustanut Y:n entistä puolisoa E:tä sekä E:n ja Y:n yhteisiä lapsia lähestymiskielto- ja tapaamisoikeusasiassa. Asianajajaa oli moitittu siitä, että tämä oli ollut esteellinen toimimaan E:n avustajana lasta koskevassa asiassa. Valvontalautakunta totesi,…
Valvontalautakunta totesi, että palkkioriita-asiassa ei anneta suositusta, jos hakijan oikeus vaatia palkkion alentamista on lain mukaan vanhentunut. Valvontalautakunta ei kuitenkaan tutki vanhentumista, ellei asiaan osallinen itse vetoaa siihen. Valvontalautakunta katsoi asianajajan vedonneen velan vanhentumiseen ja jätti palkkioriitahakemuksen tutkimatta.