Kanteluun vastaaminen
Kanteluun vastaaminen
Valvontalautakuntaan tulee vuosittain noin 500 kantelua, joten ei ole tavatonta, että avustaja saa ilmoituksen siitä, että hän on joutunut kantelun kohteeksi. Ratkaistuista valvonta-asioista n. 60–70 prosenttia ei johda seuraamukseen.
Kantelun kohteelle ilmoitetaan vireille tulleesta valvonta-asiasta ja häntä pyydetään vastaamaan vastauspyynnöstä ilmenevin tavoin kantelussa esitettyihin moitteisiin. Vastauspyynnön mukana kantelun kohteelle toimitetaan kantelukirjelmä mahdollisine liitteineen.
Valvontalautakunnan selvityspyyntöihin tulee vastata avoimesti ja totuudenmukaisesti. Vastaamiseen on aikaa yleensä muutama viikko.
Vastaus kanteluun toimitetaan ensisijaisesti valvontalautakunnalle sähköisen asiointipalvelumme kautta osoitteessa asiointi.valvontalautakunta.fi. Palvelu käyttää suomi.fi-palvelun vahvaa tunnistautumista.
Mikäli et voi käyttää suomi.fi-tunnistautumista tai sinulla on ongelmia asiointipalvelun käyttämisessä, voit olla yhteydessä osoitteeseen info@valvontalautakunta.fi. Voit myös toimittaa vastauksen valvontalautakunnalle edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen tai postitse.
Salassa pidettävät tiedot
Valvontalautakunnan asiakirjojen ja toiminnan julkisuuteen valvonta- ja palkkioriita-asioissa sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki), jollei kantelun kohteen salassapitovelvollisuudesta muuta johdu. Kanteluasiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaa asian selvittämistä tai voi aiheuttaa vahinkoa asian osapuolille.
Kanteluun vastatessa tulee kiinnittää huomiota siihen, voidaanko vastaus toimittaa kantelijalle sellaisenaan vai sisältääkö vastaus kantelijalta salattavaa tietoa.
Kanteluun vastaavalla on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa, jos hänen vastauksensa sisältää asianajosalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Avustajalla ei pääsääntöisesti voi olla sellaisia toimeksiannon hoitoon liittyviä salaisia tietoja, joita hänen oma asiakkaansa ei voisi saada tietoonsa. Jos kantelijana on joku muu kuin oma asiakas, tulee asianajosalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot laatia erilliseksi asiakirjaksi ja ilmoittaa, että tiedot ovat kantelijalta salassa pidettäviä.
Erilliseksi asiakirjaksi tulee laatia myös muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja sisältävä osa vastauksesta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi julkisuuslain nojalla salassa pidettävät kantelun kohteen yksityiselämään tai taloudellisiin olosuhteisiin liittyvät tiedot.
Tietojen salaaminen on mahdollista vain, jos salassapidolle on lain tasolla säädetty peruste. Esimerkiksi asianajajan vaitiolovelvollisuudesta on säädetty vain hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa, eikä vaitiolovelvollisuuden alaisia tietoja siten voida valvontamenettelyssä salata.
Ratkaisun antaminen
Valvontalautakunnan ratkaisu toimitetaan kantelun kohteelle, kantelijalle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille noin kuukauden kuluessa valvontalautakunnan kokouksesta. Ratkaisusta laaditaan lisäksi julkinen ratkaisuseloste, joka on kenen tahansa pyydettäessä saatavilla valvontalautakunnasta.
Muutoksenhaku
Asianajajalla, julkisella oikeusavustajalla tai luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla on oikeus valittaa itseään koskevasta valvontalautakunnan ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. Myös valtioneuvoston oikeuskanslerilla on oikeus valittaa valvonta-asian ratkaisusta. Muutosta voi hakea 30 päivän kuluessa siitä päivästä, kun valvontalautakunnan ratkaisu on annettu tiedoksi, sitä päivää määräaikaan lukematta.
Kun asianajaja tai julkinen oikeusavustaja valittaa valvontalautakunnan ratkaisusta, Suomen Asianajajaliiton hallitus laatii asiassa erillisen lausunnon hovioikeudelle. Valvontalautakunta toimittaa valituksen, Asianajajaliiton hallituksen lausunnon ja valvonta-asian asiakirjat hovioikeuteen asian käsittelyä varten. Hovioikeus varaa valitusasiaa käsiteltäessä oikeuskanslerille, Asianajajaliitolle ja kantelijalle tilaisuuden tulla kuulluksi valituksen johdosta ja nämä voivat tarvittaessa esittää asiassa todistelua ja muuta selvitystä.