Asianajaja menetteli lukuisin tavoin hyvän asianajajatavan vastaisesti

16.6.2023
Ratkaistu: 4.5.2023, 1. jaosto
Kantelun kohde: Asianajaja
Seuraamus: Varoitus

Asianajaja oli toiminut määrättynä pesänselvittäjänä ja -jakajana. Kantelijat moittivat asianajajaa muun muassa siitä, että hän oli kirjannut toisen kantelijan turvakiellon alaiset yhteystiedot näkyväksi kaikille osapuolille. Asianajajaa moitittiin lisäksi siitä, että hän oli nostanut kuolinpesän varoista palkkioennakkoa 7 000 euroa ilmoittamatta siitä kuolinpesän osakkaille sekä siitä, että asianajaja oli ollut esteellinen toimimaan asiassa kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana. Asianajaja oli lisäksi vapauduttuaan pesänselvittäjän tehtävästä pitänyt pesän toiseen osapuoleen yhteyttä ja neuvonut häntä hänen asiassaan pesää koskien.

Asianajaja oli vastauksessaan myöntänyt lähettäneensä asian osapuolille aineistoa, josta oli ilmennyt turvakiellon alaisia yhteystietoja. Asianajaja oli laiminlyömällä turvakiellon alaisten tietojen salaamisen menetellyt huolimattomasti ja siten hyvän asianajajatavan vastaisesti.

Pesänselvittäjällä oli oikeus nostaa kuolinpesän varoista palkkiotaan vain siltä osin kuin pesänselvittäjä oli tehnyt palkkioon oikeuttavan työn. Valvontalautakunta katsoi, että nostaessaan kuolinpesän varoista palkkioennakon ilman kuolinpesän osakkaiden suostumusta asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asianajaja oli lisäksi menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti ilmoittaessaan ennakon nostamisesta osakkaille yli kolme kuukautta suorituksen jälkeen.

Asianajaja oli antaessaan suostumuksensa pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään toiminut hallituksen varajäsenenä lakiasiaintoimistossa, jossa lesken avustaja oli työskennellyt. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan olisi tullut havaita esteellisyys ottaen huomioon etenkin sen, että lesken avustaja oli laittanut vireille käräjäoikeudessa myös hakemuksen pesänselvittäjän määräämisestä kuolinpesään. Antamalla esteellisenä suostumuksensa pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti.

Asianajaja oli sähköpostikeskustelussa lesken pojan kanssa kommentoinut uuden pesänselvittäjän laatimaa sovintoehdotusta sekä laskujen jakautumista kuolinpesän ja lesken välillä. Viestien voitiin objektiivisesti arvioiden katsoa sisältäneen oikeudellista neuvonantoa siitä, miten lesken poika voisi ajaa omaa etuaan asiassa. Valvontalautakunta totesi, että pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävästä vapautuneen asianajajan tulee lojaalisuusvelvollisuutensa perusteella pidättäytyä antamasta oikeudellista neuvontaa kuolinpesään liittyvissä asioissa vähintäänkin niin kauan kuin pesänselvitys oli yhä kesken. Asianajaja oli rikkonut lojaalisuusvelvollisuuttaan sekä menetellyt tavalla, joka oli ollut omiaan vähentämään luottamusta asianajajakuntaan.

Lue laajempi tapausseloste valvontaratkaisujen hakemistossamme